Kerätään
kokemuksia!
Ilmaisten
ilojen, halpojen huvien ja kivojen keräilykohteiden sarjassa esittelen nyt
joitakin vinkkejä ja esimerkkejä kokemusten keräily kohteiksi.
Nythän on niin, että lamaa
pursuaa joka tuutista ja positiivisimmatkin saadaan uskomaan, että ei mene
hyvin. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ehkä ei aina, mutta usein
se on ihan itsestä kiinni kuinka menee. Ja varmaa on, että raha ei ole ainut
autuaaksi tekevä asia, vaikka kyllä se vähän helpottaa elämää.
Ota taskuun muutama kolikko ja hyppää bussiin. Muutaman pysäkkivälin jälkeen
vaihda johonkin toiseen bussiin ja aja sen päättärille… ei siis stadin
keskustaan. Minne nyt sitten lienetkin joutunut,
niin siellä voit sitten pärtsäillä ympäriinsä ja tutkailla tunnelmia ihan
oudossa ympäristössä ja piipahtaa kahveelle tai kaljalle ventovieraiden
sekaan lähiöpubiin. Kuukausibussikortin omistavien kannatta tehdä jopa koko päivän
sightseeing Helsingin lähiöissä.
Edullisempi,
mutta urheilumieltä vaativa versio on tehdä
sama reissu kävellen. Kesäkeleillä sama onnistuu fillarilla ja siinä jos
missä kunto kohoaa ja mieli virkistyy.
Ja
kaverin voi aina pyytää mukaan jakamaan kokemuksia – jaettu ilo on
kaksinkertainen ilo.
Vähemmän liikunnalliset voivat mennä kirjastoon ja lainata sieltä ihka
outoa aihepiiriä käsittelevän tietoteoksen tai vieraan tyylilajin romaanin.
Lukukokemus voi olla opettava ja mielenkiintoinen. Tärkeintä on tässäkin
lajissa unohtaa ennakkoluulot.
Vaativampi
versio kirjallisella saralla on ottaa käteen kynä ja paperia tai
vaihtoehtoisesti istahtaa tietokoneen ääreen ja alkaa kirjoittaa… mikä vaan
käy, runoa, tarinoita elämänmenosta, kolumnia,
kirjettä tai vaikka romaania, jos vauhtiin pääsee. Siinä voi kummasti
rentoutua, kun pää tyhjenee vellovista ajatuksista. Ja läheisiä voi
ilahduttaa synttärirunoilla ja rakkauskirjeillä.
Kaikenlainen askartelu ja käsityöt voivat myös olla hauska kokemus, jos
et yleensä harrasta sen sorttisia asioita. Alapa virkkaamaan tai neulomaan
vaikka patalappua. Joka huushollista löytyy sen verran langantähteitä. Siitä
kun oikein innostuu voi lopputuloksena olla patalapun asemesta vaikka
kaulaliina! Ja askartelun tuloksena voi syntyä vaikka mimmoinen taideteos.
Ennakkoluulot roskiin! Kuka on sanonut, että tyhjistä vessapaperirullista ja
muusta joutomateriaalista askartelu on vain päiväkotilasten etuoikeus
;) ja kutominen mummojen puuhaa :D
– no monihan niin väittää, kun ei tiedä paremmasta.
Tuunaaminen on muutenkin hauskaa hupia. Osta kolikoilla kirpparilta kasa
veikeitä vaatteita ja kursi niistä kasaan bilevaate, naamiaisasu
tai vaikka ihan tavallinen kotihame. Lopputulos voi yllättää
iloisesti. Haastava ja hyödyllinen kokemus, josta voi tulla tapa.
Sehän
tässä kokemusten keräilyssä on muutenkin vähän vaarana, että voi tulla
tavaksi. Eikä siinä mitään vaikka tulisikin. Kaikki on sallittua, mikä ei
ole laitonta tai vahingoita lähimmäisiä.
No sen laillisuudenkin kanssa voi vähän joustaa. Jos aamulla laiskottaa
ja on vaikeata nousta ylös sängystä niin mikä estää pitämästä saikkupäivää.
Makoilee päivän vällyissä ja juo välillä kupillisen teetä näkkärillä.
EI, telkkaria ei sairaana katella! Päivän jälkeen on kokemusta rikkaampi ja
ihan kypsä lähtemään töihin. Toinen juttu on tietysti, jos oikeasti
sairastuu… siinä helpottaa, jos kykenee kuvittelemaan saaneensa lomapäiviä.
Mitään extreme-kokemuksia en nyt aio ehdotella. Löytäkää ne itse. Löytämisen
ilo on paras ilo… vahingonilon jälkeen sanoisi joku.
näin kevään kynnyksellä ilmeet iloisiksi yksinkertaisin keinoin
toivoo pk